Toiminnan ensimmäisinä vuosina keskityttiin säätiön perustamiseen, toiminnan käynnistämiseen sekä varojen sijoittamiseen ennen kuin päästiin varsinaiseen avustustoimintaan.

Alkuperäisten sääntöjen mukaan avunsaajina olivat kulttuuri ja yksityisyrittäjien liikeapulaiset. Vaikka kaikki liikeapulaisille tarkoitetut avustushakemukset on hyväksytty, niin niiden osuus on enää muutama prosentti kaikista apurahoista. Vuosituhannen vaihtuessa apurahat kohdistuivatkin hyvin voimakkaasti kulttuurikohteisiin.

Niinpä säätiön hallitus katsoi, ettei Konsta ja Irene Heinon tarkoituksena ollut perustaa yksinomaan ”kulttuurisäätiötä”, vaan yhtä tärkeänä osana oli ollut tukea yksityisyrittäjyyttä.

Tällä perusteella säätiön sääntöjä muutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Sääntömuutoksessa avustusten kohteeksi hyväksyttiin myös pienyrittäjyyden edistäminen sekä yksityisyrittäjien liikeapulaisten virkistystoiminta. Vuonna 2016 voimaan tulleissa säännöissä lisättiin avustuskohteiksi myös kaikkien yrittäjien henkilökunnan kouluttaminen sekä lasten ja nuorison opiskelu- ja harrastustoiminnan tukeminen. Hilmolan ylläpito määriteltiin Säätiön varsinaiseksi toiminnaksi.

Avustukset jaetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa haettavien anomusten perusteella. Lähes aina kaikki sääntöjen ehdot täyttävät anomukset on pystytty hyväksymään. Suurimmaksi osaksi avustukset on myönnetty täysmääräisesti ja vain osa on myönnetty alennettuna.

Toimintansa aikana Säätiö on myöntänyt avustuksia yhteensä vuoden 2024 rahassa laskien lähes 1,8 miljoonaa euroa. Karstulan Kopeskaari ja Konsta Heinon kaupparakennuksen, Hilmolan, ylläpito mukaan lukien Säätiö on käyttänyt tarkoituksensa toteuttamiseen yli kaksi miljoonaa euroa. Määrä on erittäin merkittävä pienessä maalaiskunnassa. Moni yhdistys ja seura ”elävätkin” taloutensa puolesta Säätiön avustusten varassa.

Koko toimintansa ajan Säätiö on tukenut yrittäjiä, yritysten henkilökunnan virkistystapahtumia ja koulutusta, yhdistysten teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa sekä lasten, nuorten ja ikäihmisten liikuntaharrastuksia. Säätiö on mahdollistanut erilaisia tapahtumia ja tukenut historiikkien kirjoittamista.

Vuosien varrella on tuettu merkittävästi mm. Karstula-Seuraa satojen vanhojen valokuvien digitalisoinnissa, museon kunnostamisessa ja esineiden luetteloinnissa.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa on tuettu mm. kesäleirien järjestämisessä.  Karstulan Kivan ja Karstulan Kisa-Veikkojen yksilöurheilijoita ja joukkueita on tuettu monin eri tavoin. Nuorten kesätyöllistymistä ja yrittäjyyteen innostamiseen on myönnetty yhdessä 4H-järjestön kanssa kesäyrittäjyysseteleitä.

Säätiö on tukenut merkittävästi myös elokuvateatterin ja koko Suojan talon peruskorjauksia ja laitehankintoja. Karstulassa toimiikin yksi vanhimmista samassa paikassa toimivista elokuvateattereista. Projektori asennettiin jo vuonna 1932 ja säännöllinen elokuvien esittäminen on jatkunut vuodesta 1935 alkaen. Karstulan Mieslaulajia on tuettu mm. Suojan äänentoistolaitteiden ja valaistuksen hankinnoissa.